Minulla on kaksi erityislasta..eikä nämä erityisyydet näy päälle päin. Joskus olisi niin paljon helpompaa, että ihmiset näkisivät jo ensinäkemältä, että kyseessä on lapsi,jolla on erityistä vaikeutta, jollakin elämänsä osa-alueella. On jotenkin kurjaa joutua väärinkäsityksiin ja silmätikuksi jos lapsen käyttäytyminen ei ole "ihmisten"ilmoilla sitä mitä pitäisi. Yhteiskunnassa on tietyt normit, sanomattomat säännöt joiden mukaan kaiken kuuluisi kulkea, kun jokin ei mene niin kuin kuuluu tulee helposti väärinymmärryksiä,riitaa,vihaisia katseita,leikistä pois jättämistä,kiusatuksi tulemista,kiusaamista,turhautumista...ym..

Haluan puhua kaikkien erityistätukea tarvitsevien lasten puolesta, jotta toiset , jotka eivät elä siinä maailmassa osaisivat ymmärtää ja kohdata lapsen sellaisena rikkautena kuin hän on.

- Näe lapsi lapsena, ole hänelle läsnä juuri sillä hetkellä.

-Älä aliarvioi lapsen taitoja vaan kannusta häntä yrittämään.

-Anna lapselle aikaa ymmärtämiseen jos jokin asia on erittäin hankala. Puhukaa asiasta niin kauan ennen kuin se on täysin selvä. Voit vielä varmistaa lisä kysymyksillä onko lapsi ymmärtänyt mistä on kyse

- Jos lapsella on aistisäätely ongelmia huomioi ne pulmat kohdatessanne muita lapsia esim.leikkipuistossa.Hälinä ja meteli voi lisätä ylikuormittumista ja lapsen voi olla vaikea hallita itseään.Pysy vierellä koko ajan ja ennakoi tilanteet ennen,kuin ne kärjistyvät.Voit kääntää lapsen huomion toisaalle,itseesi tai ympäristöön jos lapsen käytös alkaa kiihtyä tai homma alkaa luisua käsistä.

-Puistoon mentäessä on hyvä sopia pelisäännöt ja kertoa mitä tapahtuu jos tulee ongelmia. Jos tilanteet luisuvat lapasesta niin lapsen voi ohjata rauhalliseen paikkaan missä ei ole muita ärsykkeitä ja hyvä keino on istua vaikka hetki vierellä ja pitää kiinni.Toiset lapset pitävät kosketuksesta,mutta jos aistiyliherkkyyttä ilmenee niin ei kannata liiaksi tunkea itseään liki. Toisinaan liika läheisyys voi lisätä ahdistuneisuutta ja pelkkä yksin olo voi laukaista tilanteen.

-Jos voisin valita niin toivoisin,että kaikki ulkopuoliset ottaisivat lapseni mukaan leikkeihin ennakkoluulottomasti. kaikki olisi toisensa kavereita ja kaikilla olisi hauskaa..Sehän se suurin tavoite aina on.Meillä on ollut vaikeutta löytää sellaisia leikkikavereita joiden kanssa leikki sujuisi kivasti. Toisinaan itse vanhemmillakin on pahoja asenne ongelmia mitkä voivat johtua tietämättömyydestä.Usein kaikki leikit yleisillä paikoilla onnistuvatkin ohjatusti ja valvotusti. Ennakointi..ennakointi..siihen oppii..nopeat refleksit,nopeat omat kädet..Välillä tuntee olevansa jokin super olento tehdessään monta asiaa samaan aikaan..Elämä on opettanut.

-

Äitinä haluaisin, että aikuinen voisi muuttaa itsekin käytöstään kohdatessaan erityislapsen ja muutoinkin vaikka ei olisi kyseessä erityislapsi olisi kaikista vanhemmista taatusti mukavaa,että aikuinen osaisi suhtautua oikein lapsen ajatusmaailmaan.Lapsi on lapsi ja lapsella on lapsen jutut ja puheet. Lapsien kautta voi oppia paljon itsestään ja ympäröivästä maailmasta. On hyvä avartaa ajatusmaailmaansa,ottaa asiat rennommin.

- Jos saisin päättää pyytäisin muita olemaan oma itsensä lapsen kanssa ollessaan.Turha yrittäminen ja esittäminen näkyy lapselle.Ole siis aito itsesi,unohda muut seikat.

-Ole sopivan rento mutta napakka tietyissä asioissa.Liikenteessä on aina vaaroja,ennakoi ne.Pysy tarpeeksi lähellä lasta vaikka antaisitkin tilaa leikkiä ja juosta

-Kun lapsi alkaa käyttäytymään epäsopivalla tavalla ajattele ensin,ettei hän kykene itse muuttamaan käytöstään ennen kuin rupeat moittimaan.Älä hauku lasta,voit sanoa kuitenkin -"Nyt sinä käyttäydyt typerästi"

-Auta lasta selviytymään, ole hänen ohjaajansa,kätensä,opastajansa.Ole turva ja näytä se.Sinä olet aikuinen ja hallitset tilanteen ja lapsi voi luottaa sinuun.

-Jos hermo rupeaa menemään..niin kuin nyt äitinä minulla menee useinkin(ihmisiähän me ollaan)niin etsi rauhallinen paikka kootaksesi ajatuksesi ja myöskin siitä on apua, että lasket hitaasti esim.viiteen. Älä syytä itseäsi hermostumisesta,tilanne menee ohi ajanmyötä.

-Joskus tilanteet vaan menevät käsistä..lapsi juoksee kaukana edellä ja sinun on enää turha huutaa.."Eiiii älä juokse!",Tässä vaiheessa voi auttaa esim. äkkinäinen kiljahdus, kovan ja äkillisen äänen tuottaminen. Aistisäätely ongelmaisen lapsen kanssa kannattaa käyttää yksi sanaisia ohjeita liikenteessä.esim.hyviä ovat.."Kävele" ,"Reunaan","Pysähdy".

-"Parasta mitä voit tehdä on se,että Pidätte hauskaa,nautitte hetkestä ja elämän ihmeistä.Ei elämään erkkalapsen kanssa ole käsikirjaa,kaikki asiat oppii ajan myötä. Kaikki jutut ei toimi kaikilla, kaikkia juttuja ja keinoja kannattaa kuitenkin aina kokeilla.Käytä huumoria,näytä tunteesi..ole läsnä ja iloitse itse lapsesta"

 

-